Puusta ja muusta

Puun rakenteellinen lujuus, lämmöneristys - ja akustiset ominaisuudet, pintastruktuuri- ja värivaihtelut sekä helppo työstettävyys että moninaiset pintakäsittelymahdollisuudet tekevät siitä monipuolisimman kaikista työskentelymateriaaleista. Puuta on myös mukava koskettaa.

Materiaalien, muotojen ja tavaroiden yltäkylläisyydestä huolimatta, teollisen kulttuuriympäristön elämyksellinen laatu näyttäisi aina vain köyhtyvän. Luonnonmateriaalien lämmön, pintastruktuurien vaihtelun ja pinta-vaikutusta rikastavan arvokkaan vanhenemisen, ovat korvanneet synteettiset ja ajattomat ihmisen tekemät aineet.

Kenties kokemus, jota eniten kaipaamme uudessa ja keinotekoisessa ympäristössämme, on ajan kokemus. Aika on vahvasti läsnä puumateriaaleissa. Se kertoo yhtä aikaa omasta kasvamisen, kulumisen ja vähittäisen maatumisen tapahtumasta, sekä ihmisen käden taidosta ja sukupolvesta toiseen jatkuneesta esineen käytöstä. Puu on ainoita materiaaleja, jotka patinoituvat arvokkaasti iän ja käytön myötä.

"Rakennustaiteen herkkien yksityiskohtien päämateriaaleina puu
luultavasti tulee säilyttämään asemansa eivätkä siitä edelleen
kehitetyt keinoaineet ole voineet tässä suhteessa astua sen tilalle.
Kemialliseen prosessiin perustuvassa synteesissä menetetään
alkuperäisen puumateriaalin muutamia tärkeimpiä, nimenomaan
inhimillisesti ja psykologisesti tärkeitä, ominaisuuksia, joitten takia puu
luultavasti tulee pysymään rikkautta luovana, syvän inhimillisenä
materiaalina, jonka resurssit eivät vielä lähimainkaan ole loppuun
kulutettuja."

"Puu rakennusaineena" Alvar Aalto, 1956.